Yhteystiedot

Helsingin Sosialidemokraattinen Nuorisopiiri ry
Kaarlenkatu 3-5
00530 HELSINKI
09 763 990

Pikakysely

Onko vastakkainasettelun aika ohi?

Uutiset

12.7.2010
Helsingin päättäjät herätkää tai hävetkää!
Lue lisää » 12.7.2010
Helsingin demarinuoret haluavat Suomeen sukupuolineutraalin avioliittolain!
Lue lisää » 14.6.2010
Helsingin Sosialidemokraattinen Nuorisopiiri on tyytyväinen liittokokoukseen
Lue lisää »

 

Politiikkaa sosialidemokraattisesta näkökulmasta

"Politiikka on aina jakopolitiikkaa. Sen valitseminen, mistä otetaan ja mihin jaetaan, on aatteellinen kysymys."

Sanotaan, että poliittiset puolueet ovat kaikki samanlaisia, ja että niiden harjoittama politiikka on arvotonta. Helsingin Demarinuorten jäseniä yhdistää näkemys, jonka mukaan solidaarisesti harjoitettu jakopolitiikka on arvokasta. Heikoimmasta huolehtiminen on tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusedellytys. Vasemmistolaista solidaarista politiikkaa tarvitaan eriarvoistumisen, tuloerojen kasvun ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Ehkäisemällä eriarvoistumista, tuloerojen kasvua ja syrjäytymistä edistämme tasa-arvoa, turvallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Edistämällä tasa-arvoa, turvallisuutta ja suvaitsevaisuutta voimme yhdessä taata parhaan mahdollisen hyvinvoinnin, eheimmän mahdollisen yhteiskunnan ja parhaan mahdollisen elämän edellytykset myös tuleville polville. Parhaan mahdollisen kehityksen puolesta kamppaillaksemme toimimme yhdessä - yhdessä myös Sinun kanssasi - sillä yksin on vaikeaa ja varsin yksinäistä vaikuttaa!

Kamppailua paremman huomisen puolesta tulee käydä politiikan kaikilla eri tasoilla, niin aatteellisella tasolla liikkeen sisällä kuin paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasollakin. Politiikka ei enää sektoroidu viime vuosisadan tapaan, monelta taholta tulevat päätökset vaikuttavat yhteen asiaan ja yksi päätös moneen. Muutokset maailmantaloudessa vaikuttavat meidän jokaisen arjessa. Aikana, jolloin eriarvoistavat voimat pyrkivät hallitsemaan politiikan ja talouden kenttiä, tarvitaan kriittistä otetta, vaihtoehtojen etsimistä ja niiden löytämistä yhden, pakonomaisen totuuden tilalle.

Sosialidemokratia on suurin maailmanlaajuinen poliittinen liike. Sen haasteena on löytää uudelleen kansainvälisen politiikan hahmottaminen. Globalisaation hallinta edellyttää irtaantumista "kansallisen" ja "kansainvälisen" ajatuksista ja edellyttää uusiin, globaaleihin haasteisiin tarttumista.

Valtakunnallinen ja kunnallinen politiikka on suitsettu taloudellisten pakkojen alle vyönkiristyspolitiikalla: arkipäivän politiikka keskittyy jankkaamiseen rahan siirtelystä kohteesta toiseen. Arvokeskustelulle ei ole tämän kaltaisessa hallinnoivassa politiikassa tilaa. Tämä johtaa vaihtoehtoja rajaavaan näköalattomaan politiikkaan. Vaihtoehdoton politiikka tarvitsee vaihtoehdon. Politiikan tulee politisoida uudelleen kylmäkiskoisella hallinnoinnilla keskustelulta suljetut kentät.

 

Kansainväliset suhteet

Sosialidemokraattinen liike on tunnettu kansainvälisyydestään. Nuorisoliikkeellä on vankat yhteistyöverkostot Euroopan ja koko maailman nuoriin tovereihin. Ylikansalliset kattojärjestömme järjestävät erilaisia tapahtumia aina poliittisista seminaareista kesäleireihin. Tapahtumiin pääsee osallistumaan keskusliiton (Sosialidemokraattiset Nuoret ry) kautta.

Pohjoismaismaiden tasolla toimii Pohjoismaiden demarinuorten liitto FNSU, jonka kokouksiin Demarinuoret lähettää edustajansa.

Euroopan kattojärjestömme ECOSY (Young European Socialists) järjestää vuosittain muun muassa kesäleirin, joista viimeisin pidettiin kesällä 2008 Carpentrasissa Etelä-Ranskassa. Lisäksi Demarinuoret osallistuu useamman henkilön kokoisen delegaation voimin kerran kahdessa vuodessa pidettäviin ECOSY:n kongresseihin. Vuosina 2006-2008 Demarinuoria edustaa ECOSY:n bureaussa Marianne Muona.

Maailmankattojärjestömme IUSY  (International Union of Socialist Youth) on niin ikään tärkeä yhteistyökumppanimme, joka luonnollisesti järjestää leirejä ja tapahtumia myös muilla mantereilla.

 

Alueet

Stadi koostuu erilaisista ja erikokoisista kaupunginosista, niin lähiöistä, vanhoista esikaupungeista kuin historiaa huokuvista jugendkortteleistakin, joiden kaikkien omat piirteet ja alueellinen toiminta tekevät Helsingistä mielenkiintoisen ja monipuolisen asuinpaikan.

Kaupunkimme alueita tulee kehittää siten, että alueiden eriarvoistuminen estetään ja niiden monimuotoisuutta edistetään. Emme saa tehdä päätöksiä, jotka edesauttavat eri alueiden leimautumista "huonomaineisiksi" tai "paremmiksi".

 

Liikenne

Helsingissä kodin, koulun ja työpaikan väli taitetaan dösällä, sporalla tai metrolla. Kattava ja sujuva joukkoliikenne on arkipäivän A ja O: vaikka Stadin joukkoliikenne lukeutuu Euroopan kaupunkien parhaisiin, on kehittämisen varaa vielä niin joukkoliikenteen ratkaisuissa kuin liikenteessä yleisemminkin.

2010-luvulla valmistuva Länsimetro helpottaa huomattavasti pääkaupunkiseutulaisten liikkumista vähentämällä Stadiin suuntautuvaa yksityisautoilua ja siten päivästä toiseen toistuvaa hiki-otsalla-ruuhkissa jumittamista. Metro on tervetullut ja odotettu ratkaisu hermojen ja ilmastonmuutoksen hallintaan. Raideliikenteen ratkaisuja on kehitettävä ja uusien rataosuuksien rakentavista selvitettävä niin maan alla- kuin päälläkin.

Ruuhkamaksut ovat toimiva keino lieventää lisääntyneen yksityisautoilun mukanaantuomia haittoja - ilmansaasteita ja ruuhkia. Paitsi, että kannustaisivat ilmastoystävällisempään joukkoliikenteen käyttöön, ruuhkia vähentävinä ne tekisivät myös yksityisautoilusta viihtyisämpää oman auton rattiin olosuhteiden pakosta tarrautuvalle - siispä haluamme niitä lähitulevaisuudessa kokeiltavan Helsingin sisääntuloväylillä.

Pummilla matkustaminen on taloudellinen ja asennekulttuurinen ongelma, joka vaatii pikaisia toimenpiteitä: liputta matkustamisen takia kaupungin liikennelaitos menettää vuosittain miljoonia euroja, kustannusten koituessa matkansa rehellisesti maksaville.

 

Metropoli

Kuntarajat eivät saa olla hyvinvoinnin este. Palveluiden järjestämisen tulee aina lähteä käyttäjän tarpeista, ei järjestelmän. Hyvinvoivassa pääkaupunkiseudussa kenenkään ei tarvitse hallinnollisten rajojen vuoksi matkustaa kohtuuttoman matkan päähän saadakseen palvelua. Päiväkoti tai lähikoulu voi olla niin Helsingin-, Espoon,- Vantaan kuin Kauniaistenkin alueella - kunnallisten palvelujen käyttämisen tulee olla yhtä luontevaa ja esteetöntä kuin lähikaupassa asioimisen. Sama pätee myös joukkoliikenteessä ja kaavoituksessa: pääkaupunkiseudun alueet tulee suunnitella kokonaisuuksina, joiden välillä liikkuminen on jouhevaa ja vaivatonta ja joissa asukkaat ja palvelut kohtaavat mutkattomasti, vailla byrokraattisia rasitteita.

 

Kulttuuri

Ihmisen elämä on muutakin kuin työtä. Kulttuuritarpeista huolehtiminen pitää asukkaat vireinä, ylläpitää sivistystasoa ja luo ilmapiiriä, jossa erilaisten ajatusten esittäminen on mahdollista ja toivottavaa. Kulttuuri on ihmisenä olemista: se on ihmisen kädenjälki seuraaville sukupolville. Sitä Helsingissä siivittävät lukuisat tapahtumat, menomestat ja mahdollisuudet, joiden kirjoa tulee laajentaa ja innostaa. Monipuolisessa ja monikansallisessa Helsingissä elää myös rinnakkain useita eri kulttuureja: niiden rinnakkaiseloa kehittämällä me stadilaiset omaksumme uutta väriä elämään.  Stadi on Suomen vilkkain kulttuurikaupunki - kuten myös useiden kulttuurien kaupunki.

 

Palvelut

Laadukkaan palvelun saaminen ei saa olla lompakon paksuudesta kiinni. Laadukas julkinen terveydenhuolto, sosiaalitoimi ja koulutus ovat elintärkeitä palveluja, joihin kaikilla meillä pitää olla yhtäläinen, turvattu oikeus. Jokaisen stadilaisen elämässä sattuu vastoinkäymisiä - terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat auttamassa näiden yli. Inhimillisyys on palvelun valtti: se kuuluu hoitoon ja ihmisen kohtaamiseen, eikä sitä tule kustannustehokkuuden nimissä sivuuttaa yhdentekevänä. Koulutus luo väylän sivistykselle ja itsensä toteuttamiselle: jokaisella tulee olla oikeus tasapuoliseen, kriittiseen ajatteluun kasvattavaan peruskoulutukseen ja maksuttomaan, edistykselliseen jatkokoulutukseen niin ammatillisella kuin teoreettisellakin puolella. Tämän päivän palvelujen laatu luo pohjan huomisen hyvinvoinnille.